POSTIPALVELUT JA TULEVAISUUS
Itella Oyj, entinen Suomen Posti Oyj, on toiminut valtion kokonaan omistamana julkisena yhtiönä reilut 16 vuotta vuodesta 1994 alkaen. Tämän jälkeen on valtioyhtiön toimintaa muutettu ja uudistettu kovalla kädellä. Satoja vuosia toimittiin valtion virastona ja sitten joitakin vuosia ennen yhtiöittämistä valtion liikelaitoksena.
Posti on matkan varrella ostanut alihankintoja, ulkoistanut toimintojaan, myynyt yhtiöitään tai hankkiutunut niistä kokonaan eroon. Strategiat, tulostavoitteet ja visiot ovat tulleet yhä voimakkaammin esille. Moni on varmaan tuntenut kaipuuta tuttuun ja turvalliseen entisajan postitoimintaan. Postin yhteiskunnallinen merkitys on oltava edelleen tiedossa ja sen asema on myös turvattava asetettaessa vuosi vuodelta yhä tiukempia tulosvaateita.
Postitoimintaa on säädetty aikanaan postitoimintalailla ja nykyisin postipalvelulaki määrittää yleispalveluvelvoitteet postitoiminnalle. Voimassa oleva laki on toiminut suhteellisen hyvin. Postipalvelut ovat jo nyt järjestetty kustannustehokkaasti ja tasalaatuisesti. Toiminnan rahoituksen osalta ei ole koettu ongelmia. Kyseistä lakia ollaan parhaillaan uudistamassa EU-postidirektiivistä johtuen, vaikka siihen ei erityisiä kansallisia syitä olekaan.
Alan tulevaisuus ei näytä hyvältä kirjevolyymien laskiessa ja sähköisen korvautuvuuden lisääntyessä. Postilakityöryhmän esittämässä muodossa uusi postilaki johtaa epätasa-arvoiseen kilpailuun, nykyisen palvelutason laskuun sekä alueelliseen eriarvoisuuteen maassamme. Yleispalveluvelvoite on kyseisessä esityksessä kaavailtu aiempaa matalammaksi. Suurin osa nykyisestä yhden yön yli kulkevasta kirjepostista olisi hidastumassa kulkunopeudeltaan kahteen työpäivään. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että ainoastaan 10 % kirjeistä olisi enää lain säätelyn piirissä!  Edessä saattaa olla tulossa myös muutoksia perusjakelutoimintaan lakimuutoksesta johtuen erilaisten työaikojen epäterveellisessä muodossa. Nykyisenlainen päivätyö siirtyisi epäinhimillisesti öisille tunneille. Onkohan kaikki suunnitellut muutokset täysin ymmärretty kuluttajienkaan keskuudessa? Nähtävissä on, että lakiuudistus ei hyödynnä kansalaisia millään tavalla.
Jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa on pidettävä huolta valtion omistajaroolista. Kaikissa mahdollisissa tilanteissa on tärkeää turvata myös palveluiden rahoituspohja, varsinkin yleispalveluvelvoitteiden osalta. Postilakityöryhmän esityksessä haja-asutusalueiden palvelujen turvaaminen jää liian epämääräiseksi ja väljäksi. Selkeä rahoitusmalli puuttuu ehdotuksesta kokonaan, samalla kun postialalle ollaan avaamassa kilpailua ilman mitään laatu- ja saatavuus vaateita. Lakiesitys tässä muodossa antaa kilpailijoille vapaat kädet kerman kuorintaan. Kilpailun avaaminen tilanteessa, jossa yhteiskunnallista peruspalvelua heikennetään, on kestämätön tilanne.