Nyt on aika vihdoin ottaa ihmiset huomioon työpaikoilla paremmin. Kyse on tosiaan tärkeästä voimavarasta. Tarpeeksi on jo kuultu juhlapuheita ja joustojorinoita, sekä toivoserenadeja ajan saatossa. Yhteiskuntavastuun kantajia on ollut harvassa, kun yhteistoimintaneuvotteluiden kautta työttömien armeijaa kasaantuu. Epärealistiset tehokkuus- ja tuottavuusohjelmat ovat saaneet liiaksi vallan. Kasvottomuus on valitettava ilmiö.

Jotain on pielessä, kun tutkimuksin on osoitettu nuorten eläkekustannusten räjähtäneen varsin suuriksi. Menetetyn työpanoksen arvo on mitattuna huimat noin 1,5 miljoonaa euroa. Samoin alle 35-vuotiaiden sairaspoissaolot ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Erityisesti mielenterveysvaivat ovat nousseet esiin. Nopeita korjauksia tarvitaan, kun nämä kyseiset nuoret ovat syntyessään sentään olleet maailman terveempien lasten joukossa.

Huolissaan on oltava myös työkyvyttömyyseläkeläisten suuresta määrästä ja niistä syistä, mistä tämä johtuu. Kyseessä olevia on nyt 257 000 ja määrä vain kasvaa vuosi vuodelta 27 000. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana, mikä näin samalla nostaa yleistä keskimääräistä eläkkeellelähtöikää. 

Selkeä tarve on työelämän kokonaisvaltaiselle kehittämiselle olemassa. Työhyvinvointiin on satsattava jokaisessa työpaikassa, jotta jaksetaan työssä paremmin. Todistetusti suomalainen selviytyy tehtävissään pidempään, kun häntä arvostetaan, palkitaan ja annetaan liikkumatilaa työyhteisössä. Iäkkäille on löydettävissä omille voimavaroille sopiva tapa pysyä työn syrjässä kiinni, vaikkapa toimivien yrityskohtaisten ikäohjelmien avulla. Apua työpaikoilla pärjäämiseen löytyy työjärjestelyillä, joustavista työaikamalleista, muutosturvan parantamisesta, toimivasta työterveyshuollosta, kuntoutuksesta ja tietysti hyvästä johtamisesta.

Väistämättä parempi työelämä luo entisestään pidemmät työurat. Yksistään tämä ei riitä. Alkupäässä on taattava riittävät koulutukseen liittyvät eri tukimuodot nuorille. Näin opiskelu voi olla päätoimista ja valmistuminen nopeutuu. Tutkia ja harkita kannattaa myös osatyökykyisten työllistämisvastuuasiaa Saksan mallin mukaisesti.

Työn ja sen tekijän puolesta!